ylapalkki
Meidän Turku - Vårt Åbo ry, s-posti: meidanturku@gmail.com
--->Etusivu--->Uutisia ja tiedotteita
t t t t t t t t
t
t t t t t t
t
t t t
t
t t
t
t t t t t
t
t t t t t t
t
t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t
t
t t t t t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t


Uutisia ja tiedotteita


TURUN KAUPUNGINHALLITUS PALAUTTI TORIPARKKIASEMAKAAVAN 28.5. 2012, ÄÄNIN 7-6

Mikko Laaksosen (vihr) ja Katri Sarlundin (vihr) palautusesityksen puolesta äänestivät Pia Elo (SDP), Kjell Lundahn (SDP),vasemmistoliitto ja keskusta Palautusta vastustvat ja asemakaava siis kannattivat kokoomus, RKP ja SDP:n Petja Raaska.

Kaupunginhallitus palautti asemakaavan "Kauppatori" uuteen valmisteluun seuraavalla evästyksellä: "Valmistellaan uusi asemakaavaehdotus siten, että Kauppatorin ja sitä ympäröivien katujen alle ei sijoiteta maan-alaista pysäköintilaitosta. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet toteuttaa lisää pysäköintitilaa Yliopistonkadun luoteispuoliselle kallioalueelle (ns. Louhen laajennus) siten, että pysäköintilaitoksesta toteutetaan sujuvat kulkuyhteydet Kauppatoria ympäröiviin kortteleihin ja kalliopysäköinnille tutkitaan uusia sisäänajoja idän ja lännen suunnasta."

Yhdistys kiittää Pia Eloa (SDP) ja Kjell Lundahnia (SDP) omantunnon mukaan äänestämisestä ryhmäpaineessa. Sen sijaan yhdistys ihmettelee RKP:n poukkoilua asiassa: aikaisemmin puolue ei edes kannattanut kaavoituksen uudelleen aloittamista joulukuussa 2011.

Ohessa linkki pöytäkirjaan:Tästä (ulkoinen linkki)


Poliittisilla ryhmillä erilaisia näkemyksiä toriparkin asemakaavasta

Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti MIKSI TORPATTU TORIPARKKI NOUSEE TAAS? tilaisuuden 28.3. 2012. Turun kaupungin asemakaava-arkkitehti Paula Keskikastari esitteli toriparkkia Asemakaava- ehdotuksen esitteli Turun kaupungin kaavoitus- arkkitehti Paula Keskikastari

Keskustelemassa olivat seuraavat luottamushenkilö: Olavi Mäenpää (vp), Jarmo Laivoranta (kesk), Katri Sarlund (vihr), Olli Manni (kok), Kimmo Sjöholm (ps), Jaakko Juntunen (kd) ja Asko Mäki (vas)

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan edustajat pitivät toriparkkia tarpeellisna tai jopa välttämättömänä. Kristillisdemokraattien, vapauspuolueen, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat puolestaan epäilivät sekä tehtyjä selvityksiä että toriparkin tarpeellisuutta. Sosiali-demokraatit ja RKP eivät lähettäneet omaa edustajaansa keskusteluun.

Tämän piti olla varma rahastus

Nelisenkymmentä aktivista yleisön edustaajaa osallistui vilkkaaseen keskusteluun. Keskeistä on nyt sosialidemokraattien kanta. Sitovia ryhmäpäätöksiä tekevä poliittinen voima päättää asian huhtikuun loppupuolella.


Meidän Turku - Vårt Åbo ry valitti kirjastosillan asemakaavasta

Pitkällisen harkinnan jälkeen yhdistyksen hallitus päätti valittaa kirjastosillan asemakaavasta Turun hallinto-oikeuteen. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 14.11. 2011 äänin 34-33.

Yhdistys pitää asemakaavapäätöstä maankäyttö- ja rakennuslain, hallintolain ja kuntalain vastaisena. Asemakaava on sekä maakuntakaavan että yleiskaavan vastainen, eikä ota huomioon valtakunnallista alueidenkäytön tavoitteita ja siihen liittyvää Turun tuomiokirkon ja Turun historiallisen rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisvelvoitetta. Kirjastosillan  yöllinen havainnekuva

Siltaa varten ei ole tehty liikenne- selvityksiä, jotka ovat vasta tulossa yleiskaavan uudistustyön yhteydessä. Keskustan liikenteen vaihekaava on vuodelta 1986 ja keskustan osayleiskaava ei ole tehty. Siltaa ole edes pyritty sopeuttamaan Aurajoen kansallismaisemaan.

Kaavapäätöksestä valittivat myös 101 turkulaista ja valtuutettu Mäenpää omilla valituksillaan. Yhdistys pitää valitettavana, ettei Turussa asemakaavapäätöksiä tehdä riittävien selvitysten perusteella. Lisäksi valtuutetut eivät saaneet kaikkia asiakirjoja kirjastosillan päätöksenteon pohjaksi, mm. ELY-keskuksen kriittinen lausunto puuttui asiakirjanipusta.


Korkein hallinto-oikeus kaatoi lopullisesti toriparkin asemakaavan 24.10. 2011

Turun torin 1920-luvulla Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Turun kaupungin valituksen toriparkkikaavasta 24.10. 2011. Meidän Turku - Vårt Åbo ry ja ELY-keskus ja yksi Yliopistonkadun taloyhtiöistä valitti Turun kaupunginvaltuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Päätöstä edelsi pitkä kansalaiskampaja toriparkkia vastaan ja vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä.

Hallinto-oikeus kumosi 31.3. 2010 toriparkin asemakaavan. Turun kaupunki ei tyytynyt siihen, vaan valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka siis hylkäsi kaupungin vaatimukset Perusteena oli nimenomaan se, ettei savisen torinalustan rakentamisen ympäristövaikutuksia oltu tutkittu riittävästi.

Turun tori, Ortodoksinen kirkko Meidän Turku - Vårt Åbo ry on kamppailut toriparkkia vastaan jo yli 10 vuotta ja on tyytyväinen KHO:n päätökseen. Yhdistys toivoo, että Turun kaupungin päättäjät ottavat opikseen ja hautaisivat teknisesti, liikenteellisesti, taloudelisesti ja ympäristöllisesti mielettömän hankkeen, jotta Turkua ryhdyttäisiin vihdoinkin kehittämään eurooppalaiseksi, kevyttä ja joukkoliikennettä suosivaksi, elävän keskustan omaavaksi kulttuurikaupungiksi.

Lataa KHO:n toriparkkipäätös Tästä .

Kaskenkatu 15:n vaihtoehtosuunnitelma julkaistiin 17.8. 2011

Kaskenkatu 15:n suunnitelma Kaskenkatu 15:n suojeluryhmään kuuluvat arkkitehditPanu Savolainen ja Riikka von Martens julkaisivat 17.8. vaihtoehtoisen kaavasuunnittelman Kaskenkatu 15:n alueelle.

Suunitelmassa molemmat tontilla olevat puutalot säilyvät ja Åbolands sjukhusetin sairaalalle ja palvelutalolle löytyy enemmän rakennusoikeutta kuin kaavoitusosaston luonnoksessa. Rakennuksia yhdistäisi viihtyisä talvipuutarha.

Riikka von Martens Sairaalan uudistaminen ja laajentaminen on mahdollista toteuttaa tuhoamatta kulttuuuri- historiallisesti arvokkaita puutaloja: empiretalo Kaskenkadun varrella ja jugedtalo sisäpihalla.

Lisää Kaskenkatu 15:sta Lue lisää

Kaupunginhallitus päätti 28.3. aloittaa Sairashuoneenkatu 8:n puutalokorttelin kaavoituksen ja asettaa alueen rakennuskieltoon.

Rakennuslautakunta käsitteli 10.3. kokouksessaan Sairashuoneenkatu 8:n sisäpihan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutalon purkulupahakemusta ja jätti asian pöydälle suorittaakseen katselmuksen 7.4. 2011. Tällä välin kaupunginhallituksen ja Meidän Turun jäsen Mikko Laaksonen teki kyselyn kaupunginhallituksessa Sairashuoneekatu 8:n rakennusten suojelusta ja kaavoituksesta. Asia laitettiin pöydälle kokouksessa 21.3. 2011.

Muurarimestari ja arkkitehti Erik Johan Wennerqvistin laatimien piirustusten mukaan vuonna 1831 Lasaretin ja Linnan lääkärille, herra A. W. Walleniukselle rakennettu puutalo on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä kaupunkikuvallisesti erittäin arvokas. Se on vanhimpia VIII kaupunginosassa säilyneistä rakennuksista, ja ainoa jäljellä oleva, joka enää konkreettisesti liittyy alueella toimineeseen vanhaan Lasarettiin eli läänin- ja kaupunginsairaalaan. Rakennuksen suunnittelija, vuonna 1828 muurarimestaritutkinnon suorittanut E. J. Wennerqvist (1800-1872) kuuluu Turun palon jälkeisen jälleenrakennuskauden merkittävimpiin ja tuottoisimpiin arkkitehteihin. Runsaslukuisesta tuotannosta huolimatta hänen suunnittelemiaan rakennuksia on Turun kaupunkialueella jäljellä vain muutama (Kerttulinkatu 2 ja Hämeenkatu 26).

Lisäksi tontilla sijaitseva Alex Nyströmin 1910-11 suunnittelema jugendtyylinen kerrostalo on myös arvioitu suojelunarvoiseksi museokeskuksen 2002 laatimassa inventoinnissa.

Meidän Turku- Vårt Åbo ry kirjelmöi asiasta ja ehdotti kaavoituksen aloittamista ja tontin rakennuskieltoon asettamista, minkä KH sitten tekikin kokouksessaan 28.3. Nyt rakennuslautakunta ei pysty enää myöntämään purkulupaa, vaikka kuinka haluaisi.

Yhdistys seuraa tontin kaavoituksen etenemistä ja edellyttää suojelumerkintää tontin kulttuurihistoriallisesti arvokkaille rakennuksille.


Yhdistys on huolestunut Turun retkeilymajan kohtalosta

Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n hallitus päätti kokouksessaan 23.1. 2011 ottaa kantaa Turun retkeilymajan kohtaloon. Yhdistys on jo aikaisemmin ilmaissut huolensa ns. Mars-korttelin asemakaavaluonnoksesta ja lausunut mielipiteenään, ettei Engelin suunnittelemaan retkeilymajaa tulee missään tapauksessa purkaa, eikä uudisrakentaminen saa olla liian massiivista arvokkaiden rakennusten ympärillä.

Yhdistys on lähestynyt Turun kaupunkia ja katsoo, ettei Turun maailmakuulua retkeilymajaa tule siirtää eikä rakennuksia purkaa. Poliisilaitokselle on runsaasti lisätilaa tarjolla esimerkiksi tyhjenevässä valtion virastotalossa.

Yhdistys ihmettelee kaupungin poliitikkojen intoa tukea yksityistä bisnestä Bore -laivalla. Uusi edullisen hintaluokan majoituspaikka esimerkiksi Bed & Breakfast Borella on tervetullut Turkuun, mutta yleensä majoitusalan liiketoiminta toteutetaan ihan omalla yrittäjäriskillä.


Hallinto-oikeus kumosi Satava-Kakskerran osayleiskaavan 30.12. 2010

Myös Meidän Turku - Vårt Åbo ry oli valittanut ilmiselvästi maankäyttö- ja rakennuslain, valtakunnallisten alueidekäyttöohjeiden ja maakuntakaavan vastaisesta osayleiskaavasta yhdessä usean muun tahon kanssa.

Åbo Underrättelserin päätoimittaja Torbjörn Kevin kirjoitti tapauksen johdosta 31.12. 2010: "Laiskanläksyä - taas" (Latläxa -igen). Pääkirjoituksessa todettiin mm. että vuodelta 2004 olevassa maakuntakaavassa etusija on asetettava rakentaminen nykyisen kaupunkirakenteen ja kunnallistekniikan yhteyteen. Lisäksi kirjoituksessa todetaan:" Turussa poliitikko- ja virkamisvalta yhteydessä epäselvällä tavalla keskenään. Se on epäterve organisaatio - ja nyt todistetaan n:tä kertaa Turun hallinto-oikeudessa."

Turvallinen tai edes yksinkertainen enemmistö ei riitä takaamaan päätösten lainmukaisuutta. Kun mm. ns. Linnakaupunkiin on tulossa runsaasti lisäasutusta, sopii ihmetellä mihin ylipäätään tarvitaan massiivista saarien rakentamista? "Sopivien" tahojen kiinteistöjalostusta varten?


Myllysillalle myönnettiin jälkikäteen purkulupa

Turun rakennuslautakunta myönsi 12.9. 2010 kokouksessaan jo puretulle Myllyisillalle purkuluvan. Aluperin rakennusvalvonnan ja rakennuslautakunnan mukaan mitään purkulupaa ei tarvittu.

ELY-keskuksen näkemys asiasta oli toinen: se piti Myllysiltaa juridisesti rakennuksena juuri sen vaatiman valvonnan vuoksi. Rakennuslautakunta myönsi samassa kokouksessa myös toimenpideluvan uuden sillan rakentamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toimenpilupia myönnetään lähinnä koirakoppien rakentamista varten. Rakennuksia varten on olemassa rakennuslupamenettely.


Turun hallinto-oikeus kumosi toriparkkikaavan

Turun hallinto-oikeus kumosi ns. toriparkkiasemakaavan 31.3. 2010. Toriparkkikaavasta valittivat Lounais-Suomen ympäristökeskus/ELY-keskus, Meidän Turku - Vårt Åbo ry, As. Oy Pyramid ja kaksi yksityishenkilöä.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään mm. seuraavaa: "Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia asemakaavaa koskevia sisältövaatimuksia. Kaavan liikenteelliset perusselvitykset ja vaikutusarviot ovat riittämättömiä, kun otetaan huomioon, että pysäköintilaitoksen sijoittumista ja liikenteen järjestämistä ei ole ratkaistu alueen yleiskaavoituksen yhteydessä. Keskustan liikennejärjestelmien kehittäminen ja siihen liittyvä pysäköinnin järjestäminen edellyttää laajempaa kaavallista ratkaisua. Asemakaavassa ei ole otettu huomioon valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluvia erityistavoitteita eikä edistetty niiden toteuttamista. Asemakaava ei perustu yleiskaavaan, jossa alueidenkäyttötavoitteet olisi käsitelty keskustan kehittämisen, rakennetun ympäristön vaalimisen ja liikennejärjestelmän osalta asemakaavoituksen ohjaukselle riittävällä tavalla. Asemakaavan yhteydessä esitetty arvio kaavan vaikutuksista maaperään ja pohjavesiolosuhteisiin sekä arvio pohjavesimuutoksista mahdollisesti aiheutuvista vaikutuksista alueen rakennuskantaan on puutteellinen. "

Yhdistys toivoo, että toriparkkihanke haudattaisiin vihdoinkin lopullisesti kalliina ja mielettömänä hankkeena, ja että Turun keskustan kehittämisessä päästäisi eteenpäin joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämikseksi. Keskustaan ei kaivata lisää pömpeleitä, vaan toimintaa.


Valitus Satava-Kakskeran yleisosakaavasta

Meidän Turku - Vårt Åbo ry valitti vuoden 2009 lopussa Satava-Kaskerran osayleiskaavasta. Osayleiskaavan asukasmitoitus on aivan ylimitoitettu, eikä saaristomeren saarten luonto kestä sitä. Kaava hajauttaa yhdyskuntaa, lisää liikennettä sekä on valtakunnallisten alueidenkäyttöohjeiden, maakuntakaavan ja maankäyttö- ja rakennuslain vastainen.

Yhdistys pitää valitettavana, että Hirvensalon kaikki virheet halutaan toistaa Kakskerrassa ja Satavassa. Täydennys- ja uudisakentaminen mantereelle, erityisesti Skanssin alueelle olisi yhdyskuntarakenteen eheyden ja yhdyskuntatalouden ja - tekniikan kannalta järkevintä. Satava ja Kakskerta ovat nimenomaan virkistysalueita, joissa luontoon perustuvat elinkeinot ovat mahdollisia.


Lonttisten kevyen liikenteen väylä avattu

 Lonttisten rautatiesillan kevyen liikenteen väylä Meidän Turku - Vårt Åbo ry on omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että joen ylittävän Helsingin rautatiesillan kupeeseen Lonttisissa rakennettaisiin kunnollinen kevyen liikenteen väylä. Rautatiesilta on ollut vuosikymmeniä turkulaisten kävelijöiden ja pyötäilijöiden joenylityspaikka. Viime aikoina sillan käyttöä on pyritty estämään aidoin, mutta turkulaiset ovat uhmanneet sitä. Tilanne ei vaikuttanut kovin hyvältä vuonna 2009, mutta yllättäen Turun kaupunki ja Ratahallintokeskus pääsivät syksyllä yksimielisyyteen.

Yhdistys kiittää kaupunkia ja ratahallintokeskusta tästä Uuden Vuoden lahjasta. Edelleen olisi toivoittavaa, että kevyen liikenteen väylä voisi olla jatkossakin rautatiesillan kupeessa, vaikka sillalle rakennetaan lähivuosia toinen raide- jos se on vain mahdollista. Uuden sillan rakentaminen muualle yli Aurajoen on kallista ja lisäksi se rikkoo jokimaisemaa.

t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t t t
t
t t t t t t
t
t t t
t
t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t
t
t t t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t t
t
t t t t t t t t t
t
t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t t t t
t
t t
t
t t t t t t
t
t t t t
t
t
t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t
t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t
t
t t t t t t t
t
t t t
t
t t t t
t
t t t t
t
t t t t t t
t
t t t t t t t t
t

Rakennusuojelun Sinistä Hetkeä vietettiin 16.2. 2012

Pauliina de Anna pitää puhetta Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti 16.2. 2012 Rakennussuojelun Sinisen Hetken. Tarjolla oli Sinistä kakkua ja kahvia.

Sinisen kakun leikkaaminen

Puheenjohtaja Pauliina de Anna totesi puheessaan, että Sinisen talon ja makasiinirakennuksen purku kuohuttivat syvästi turkulaisia. Vaikka rakennukset katosivat kaupunkikuvasta, ne eivät suinkaan ole kadonneet mielistämme ja muistoistamme. Vaikka tempaus olikin tarkoitettu mielenilmaisuksi jo peruuttamatonta kohtaan, haluamme kiinnittää sen avulla huomiota ennen kaikkea ja yleisesti rakennusperinteen huomioimiseen Turussa.

Stop Destroying - lopeta kulttuurihistorian tuhoaminen

"Sinisen talon kohtalo on koitumassa lähitulevaisuudessa usealle kohteelle – Torinkulmalle, Strandellin taloille, Kaskenkatu 15:lle − mikäli päättäjät päättävät ja kaavoittaja kaavoittaa menneestä mitään oppimatta. Sinisen hetken myötä olemme halunneet viestittää, että Sinisen talon tapaus ei saa enää toistua tässä kaupungissa. Kaavoittajan ja päättäjien on avattava silmänsä, katsottava myös menneisyyteen ja arvostettava kaupunkinsa historiaa ja kaupunkikuvan kerrostuneisuutta. Tehoajattelun ja taloudellisen hyödyn maksimoinnin on annettava tilaa sekä menneisyyden huomioonottavalle että tulevaisuuteen suuntaavalle, viisaalle, ympäristö ja kulttuuriarvoja kunnioittavalle suunnittelulle ja päätöksenteolle", totesi de Anna puheen päätteeksi.

Lataa puheenjohtajaPauliina de Annan puhe Rakennussuojelun Sinisessä Hetkessä (pdf) Tästä


Monipuolista keskustelua pikaraitiotietilaisuudessa

Nizzan pikaraitiotie Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti 9.11. 2011 Pikaraitiotie tulee? -esitelmä- ja keskustelu- tilaisuuden. Paikalla oli myös kansanedustaja Annika Lapintie (vas.)sekä luottamushenkilöitä Turusta ja Raisiosta. Tilaisuuteen osallistui yli 30 ihmistä.

Liikennekonsultti Sakari Somerpalo esitti faktoja Turun seudun liikenteestä ja mahdollisista pikaraitiotien linjauksista. Liikennesuunnittelun tulee liittyä maankäytön kokonaisuunnitteluun. Juhana Suoniemi puolestaa esitteli Tampereen raitiotien tilannetta. Hän korosti, että Turun ja Tampereen on tehtävä yhteistyötä sekä valtion suuntaan että laitehankintojen osalta. Somerpalon esitystä matkustustavoista

Kansanedustaja Annika Lapintie (vas) piti aivan mahdollisena sitä, että valtio voisi osallistua 30 %:n osuudella pikaraitiotien investointikustannuksiin, samalla tavoin kuin Helsingin-Espoon länsimetron rahoitusmallissa. Turun seudun tulee kuitenkin esiintyä yhtenäisenä valtion suuntaan. Raitiotietilaisuuden yleisöä

Keskustelu oli vilkasta ja se käsitelli linjauksia, tarvittavaa potentiaalista käyttäjämäärää, kaavoitustarvetta ja jopa raideleveyttä. Yksimielisiä oltiin raideliikenteen mahdollisuuksista, mutta korostettiin sen edellyttävä maankäytön määrätietoista suunnittelua. Yhteistyötä Tampereen kanssa suosittiin ja valtion tukea toivottiin, mutta ainakin osa oli sitä mieltä, että hanke olisi kannattava ilman valtionkin tukea. Turun joukkoliikennelautakunta antoi 1.11. 2011 yksimielisen lausunnon pikaraitiotien yleissuunnitelman tekemiseksi. Asia siis etenee. Pikaraitiotiekartta

Lataa esitelmätilaisuuden powerpointdiat (pdf): Somerpalo osa 1 Somerpalo osa 2 Somerpalo osa 3 Somerpalo osa 4 Suoniemi

Meidän Turku -elokuvailta 8.9 2011 oli menestys

Hotelli Fenix ja raitiovaunu Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti 8.4. 2011 elokuvaillan yhdessä Varsinais-Suomen elokuvakeskuksen kanssa. Samalla juhlistettiin yhdistyksen täysi-ikäisyyttä (18 vuotta 13.5. 2011) ja Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011.

Taistelu Turusta -elokuvaa ja Jan-Erik Anderssonin Sinisen talon purkamista käsittelevää fimiä seurasi täysi katsomo, 132 ihmistä. Dokumenttielokuvia Turusta eri aikakausina ja Yleisradion dokumentteja puutaloista, raitiovaunuista ja talojen purkamisesta.

Moni innokas istui Puutarhakadun audiotoriossa koko pitkän illan. Ja elokuvaillalle on jo pyydetty uusintaa, koska kaikki eivät päässeet paikalle. Yhdistys kiittää kaikkia osallistujia ja vapaaehtoistyöntekijöitä, joita ilman tilaisuus ei olisi toteutunut. Turun kaupunki tuki tapahtumaa kolmella sadalla eurolla.


Meidän Turun vaalikeskustelussa väiteltiin puurakentamisesta ja kaavoitusprosessin avoimuudesta

Päätös Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti 7.4. 2011 eduskuntavaalikeskustelun maankäyttö- ja rakennuslain, MRL toimivuudesta. Tilaisuudessa alusti hallitussihteeri Katri Nuuja ympäristöministeriöstä, joka kertoi, että tulevaisuuden haasteita ovat mm. autoilun ja energiankulutuksen vähentäminen, yhdyskuntien tiivistäminen ja vanhenevan väestön asuntotarpeiden huomioonottaminen. .

Paikalla olivat kansanedustajaehdokkaat Heli Paasio (SDP), Timo Kaunisto (kesk.) ja Kaija Hartiala(kok.), Ville Niinistö (vihr.), Jaana Shelby (KD), Kimmo Sjöholm (PS), Camilla Sonntag-Wilenius(RKP)ja Jyrki Yrttiaho(vas.).

Kaavoitusprosessin avoimuuden lisäämisestä oltiin suhteellisen yksimielisiä. Näkemys siitä, kuka kaupunkia kehittää, gryderit vai poliitikot jäi epäselväksi, mutta aika monen mielestä rakennusliikkeet olivat niskan päällä. Näkemys kaupungin tiivistämisestä vaikka purkamalla vanhaa hieman jakoi näkemyksiä. Perussuomalaisten Sjöholm olisi ehkä ollut valmis myös enemmän purkamaan, mutta kaikista eniten häntä huoletti rakentamisen huono laatu. Kukaan ei suostunut sitoutumaan yli 50-vuotiaiden rakennusten suojelemiseen. MRL-tilaisuuden yleisöä Kristillisdemokraattien Shelby ja keskustan Kaunisto puolustivat myös haja-asutusalueiden oikeutta. Shelby lisäksi totesi, ettei ole mikään ihme että lapset lihoavat, kun lähikoulut viedään, eikä lapsilla ole mahdollisuutta kävellä, pyöräillä tai hiihtää kouluun.

Valitusoikeutta - jota on jo tällä vaalikaudella hieman rajattu - ei kukaan ei tuntunut haluavat rajoittaa ja Ville Niinistö vakuutteli, että perustuslakivaliokunnassa valitusoikeutta on pidetty tärkeänä kansalaisoikeutena. Lopuksi keskusteltiin puurakentamisesta, jonka lisäämistä kaikki kannattivat, mutta asia ei ole edennyt tälläkään vaalikaudella. Kauniston mukaan asia etenee, mutta Yrttiahon mukaan metsä- ja betoniteollisuus vaikeuttavat puurakentamisen edistämistä.

Keskustelu oli vilkasta ja hedelmällistä. Paikalla oli noin 35 innokasta kuuntelijaa, kyselijää ja keskustelijaa, myös Turun rakennuslautakunnan puheenjohtaja.


KHO hylkäsi Meidän Turun valituksen ns. Sinisen talon asiassa - Kulttuurpääkaupunkivuosi saa turuntautisen alun

Päätös Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n valitukseen ns. Sinisen talon purkulupa-asiassa tuli 24.1. 2011 KHO:sta kielteisenä. Yhdistys on tehnyt kaikkensa pelastaakseeni kiistatta kulttuurihistoriallisesti arvokkaat - mikä todetaan myös asemakaavaselostuksessa - puujugendtalon ja Art Deco makasiinirakennuksen. Yhdistys on kirjelmöinyt, valittanut purkamisen mahdollistavasta asemakaavasta ja purkuluvasta sekä yrittänyt löytää ratkaisua talojen siirtämiseksi. .

KHO on ilmeisesti edelleenkin sitä mieltä, että rakennuksen julkisivu on pilattu, vaikka julkisivu sijaitsee Koulukadulla eikä Linnankadulla, ja on mm. Museoviraston lausunnon mukaan hyvin säilynyt. Sinisen talon kohtalon ratkaisi todennäköisesti paikoituksen sijoittaminen tontille, vaikka paikoitus voidaan osoittaa muualtakin kuin asianomaiselta tontilta maankäyttö- ja rakennuslain mukaan.

Sinisen talon kohtalo tuo esiin ne ongelmat jotka liittyvät asemakaavalliseen rakennussuojeluun: talot ovat kaavoittajankin mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ja ne olisi voitu siirtää, koska paikoituksen jääräpäisen järjestämisen vuoksi taloja ei voitu suojella, talot ovat mukana sekä keskustan suojelun vaihekaavasssa että maakuntamuseon suojelutavoitelistauksessa ja silti ne voidaan tuhota. Onko ongelma maankäytttö- ja rakennuslain epäselvyydessä vai löperässä lain tulkinnassa, olisi syytä selvittää pikaisesti. Tontille olisi ollut mahdollista rakentaa uudisrakennus myös arvokkaat rakennukset suojellen.


Pikaraitiotie myötätuulessa

Meidän Turku - Vårt Åbo ry:n 3.11. 2010 järjestämässä raitiotietilaisuudessa saatiin valaisevaa tietoa itse pikaraitiotiestaä ja sen rahoitusmahdollisuuksista, kiitos liikenneasiantuntija Mikko Laaksosen.. Paneelikeskustelussa poliitikot pitivät selvästi pikaraitiotietä maakunnan ykköshankkeena. Paikalla olivat kansanedustajat Ilkka Kantola (SDP), Timo Kaunisto (kesk.) ja Ilkka Kanerva (kok.) sekä kansanedustajaehdokkaat Elina Rantanen (vihr.) ja Mirka Muukkonen (vas.).

Keskusteluissa löytyi myös eroja poliitikkojen välillä mm. suhtautumisessa tietulleihin pikaraitiotien rahoitusvaihtoehtona. Tietulleihin suhtautuivat myönteisesti Rantanen ja Muukkonen, kielteisesti Kantola ja Kaunisto, ja Kanervalla oli ihan oma pitkänajan visio autoilun ja tienkäytön verottamisesta modernin teknologia avulla.

Yli 40 innokasta osallistujaa kuunteli herkeämättä keskustelua ja osallistui siihen kysymyksin. Mikko Laaksosen alustus on ladattavissa etusivulta.


Strandell -seminaarissa mielenkiintoista asiaa ja hyviä keskusteluja

Meidän Turku - Vårt Åbo ry järjesti lauantaina 9.10. Strandell -seminaarin, jossa käsiteltiin Fr. Strandellin arkkitehtuuria ja ns. Strandellin puutalojen (Eerikinkatu 33) kaavoitusta ja sovittelumenettelyä. Puhujina olivat Fl, taidehistorioitsija Helena Soiri-Snellman, taiteilija Jan-Erik Andersson, puheenjohtaja Teuri Brunila, Suomen Sovittelufoorumi ry ja varapuheenjohtaja Timo Kari, Turun ympäristö- ja kaavotuslautakunnasta.  Taiteilija Jan-Erik Andersson

 Tutkija Helena-Soiri-Snellman Liki 40 ihmistä, joukossa myös ainakin neljän polittisen puolueen edustajia, arkkitehtejä ja kansalaisaktiiveja keskusteli rakentavassa ja hyvässä hengessä arkkitehtuurista ja kaavoitusmenettelystä. Paikalla oli myös arkkitehti Strandellin lapsenlapsia. Yleisoa Strandell -seminaarissa

puh.joht. Teuri Brunila ja varapuh.joht. Timo Kari Avoimuutta, perusteluja ja lisää taitelijoita kaavoitusmenettelyyn kaivattiin. Sovittelumenettelun kokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä, vaikkei tontin omistaja ole toistaiseksi myöntynyt alhaisempaan rakennusoikeuteen puutalojen säilyttämikseksi.

Puh. joht. Pauliina de Anna Seminaarimateriaalia (pdf/zip) on ladattavissa etusivulta. Etusivulle


Vastaselitys Satava-Kakskeran yleisosakaavasta

Meidän Turku - Vårt Åbo ry antoi Turun hallinto-oikeudelle 21.5. 2010 vastaselityksensä Satava-Kakskerran osayleiskaava-asiassa. Kaupunki on väittänyt osayleiskaavan olevan pitkän aikavälin suunnitelmia varten. Kuitenkin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä yhdessä kahden muun kiinteistönomistajan kanssa ryhtynyt tekemään omana työnään asemakaava Satavan Annalan alueelle, ennen kuin edes osayleiskaava oli hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa.


Myllysilta symbolisoi edistysuskon loppua

 romahtava Myllysilta Turun romahtavasta Myllysillasta on tullut nähtävyys. Silta edustaa 1970-luvun edistysuskoa ja nyt tämä usko on tullut tiensä päähän. Kaupunkien liikenne ei voi perustua yksityisautoiluun. Esimerkiksi Tanskan kaupungeissa on loistavasti toimiva joukkoliikenne ja isot pyöräilykaistat ajoradoilla.

Turussa suunnitellaan edelleen lisää siltoja, nyt kevyen liikenteen tarpeisiin, Pennisillalle tai uudelle kevyen liikenteen sillalle Ylioppilaskylän lähistölle korvaamaan rautatieisiltaa ei ole paljoakaan perusteita. Joen puhkominen uusilla silloilla on myös maisemallinen ongelma. Tärkeämpää olisi rakentaa kunnollisia pyöräilykaistoja ajoradoille ja investoida joukkoliikenteen kehittämiseen. Autoilijoiden pitäisi myös ryhtyä maksamaan oikeaa hintaa paikoituksestaan keskustan arvokiinteistöalueella. Ja liikenne näyttää toimivan Turussa ilman Myllysiltaakin.